TyöRyhmäTyö

Välillä kun katselee joitakin työkavereita, sitä alkaa pohtia, että voivatko työt vähentyä ollenkaan. Toki sellaisiakin ihmisiä isossa virastossa näkee, joilla on varmasti JOSKUS ollut töitä, mutta vuosikausia sitten on onnistuttu pääsemään sellaiseen tilaan, että "normaalin" työläisen termeillä puhuttaisiin lähinnä työn vieroksumisesta.

Enemmistö nuorehkoista työkavereista, ja erityisesti määräaikaiset pätevät, ovat kuitenkin sellaisessa tilanteessa, että töitä tuntuu kertyvän jatkvasti lisää. Se panee miettimään, että mistä ihmeestä ne kaikki työt oikein tulevat? Esimiehiltä ehkä, mutta mistä ne työt tulevat esimiehille? Varsinkin julkisella sektorilla tilanne on sikäli kummallinen, että organisaatio ei tavoittele voittoa, ja sitä kautta ei ole motiivia lisätä töitä.

Onko olemassa joku työn lisääntymisen luonnonlaki, jota ei ole vielä "keksitty" lisätä luonnonlakien listaan?

Olin viime viikolla Munchenissä erään työryhmän kokouksessa. Olin siis tekemässä työryhmätyötä. Kokous oli onnistunut, ja ehkä yksi syy siihen oli se, että työryhmä päätti lopettaa olemassaolonsa (ensi keväänä allekirjoitaneelle järkättäviksi annetttujen loppubileiden jälkeen)! Tietenkään kaikkia ryhmän tehtäviä ei tullut ratkotuksi, mutta ryhmä totesi, että niitä ei myöskään ratkota virkatyönä, vaan asioiden hoitamiselle tarvitaan jokin muu rahoitus ja projekti jne...

Mutta oleellista oli se, että ryhmä päätti todeta olemassaolonsa tarpeettomaksi! Ja sen ei olisi TARVINNUT tehdä niin - siis olisimme voineet jatkaa vaikka maailman ääriin saakka aiheen pohtimista vanhalla "konseptilla".

Tarinan opetus on siis se, että työn määrä voi myös vähetä. Se kannattaa pitää mielessä, että kaikkia töitä ei kannata aina jatkaa vanhasta tottumuksesta. Jos asiat eivät työryhmässä tai projektissa etene, kannattaa ehdottaa työn lopettamista, vaikka kommentilla saisikin muiden leuat loksahtamaan auki. Leuatkin nimittäin tarvitsevat liikuntaa. Aikansa eläneet työt kannattaa siirtää historiaan. Uuden työn aloitus on sitä paitsi aina jännittävämpää kuin saman vanhan jauhaminen.

Semmoista on työelämä.