KesäLoma2009

En voi sietää tuota julkeaa kalalokkia / joka halusi grillimaggaraani nokkia / ja suoraan grillistä sen napata tohti / kun vain hetkeks selkäni käänsin sitä kohti..

Tarpeeks oon jo katellu mun työtilaa / jota viemärinhaju taasen pilaa / siis kukas mulle tuopin tilais / se tätä lomallelähtöö ei toki pilais

Faija täytti seiskytviis / tarjoilut oli siistit ja vieraat, pliis.. / sukulaissurkimuksia hetken kun kesti / jopas alkaa oikea mökkilomapesti!

No mökkisaunas hikitippasia irrottelihin / aarinkoista vähä alas laskettelihin / mut millä mieltäin kohottelisin / huulenkaartani kostuttelisin?

Kas ilta ko aurinkoa vedättää / enää rantasipi jotain piipittää / mä kökötän kukkulalla kalliolla / sekosekomaailma saa omillaan olla

Katos päiväunten aikaan / mä sain jopa jotain aikaan /pari koivuriukua kaatelin / ja päivähömpsyt vetelin / enkä muuta unta nähnyt edes / kuin tiiran varjon rantavedes / ja laineiden väsyneen liplatuksen /yli lasten raikuvan rallatuksen

Käytiin luomumansikkatilalla / mutta mustikoiden tilalla / oli kääriäisen syömät ruipelot / voi keleen tanan poliitikot / jotka katoaa suomen kesästä / kuin sieponpoikaset pesästä

Kanttarellit oli eilen kovin pieniä / mutta tosi somia sieniä / kun niitä vielä hetken rakastaa / sitten ne voikin jo ...

Taskussani joku tuhat kunaa / en oota aamun lähijunaa / vaan hoppaan yli Euroopan / luo sinirantojen Dalmatian.

Alan pian tarista / merta oranssin varista / tuijotan nauttien laskoa / se ei o ihan paskoa..

Taalla ollaan valissa lannen ja idan / siita, ja maisemasta pidan / Puissa laulelevat kaskaat /piilossa sotamuistot raskaat

Maa kun merta henkii / en tarvii enaa kenkii / suolaa iholla ja meressa / pehmentaa ozujsko veressa...

Dubrovnik on toki museoitu / turismille taysin aktivoitu / paljon ei o silti pilattu / paitsi viini poytaan tilattu

Kaupunkirantalomalta palanneena / eipä sentään iho palaneena / vaikka lämmöt laskikin 15 astetta / antoi Kroatia rahoille vastinetta!

Mustikka siellä ja toinen täällä / mukava on poimia hyvällä säällä / haittaa ei ees hyttysten ininä / kun kuulu ei kenenkään höpinä

No kato aitaa mä tänään vähän maalailin / hieman enemmän kun alun perin kaavailin / mut homma kun äskettäin finalisoitui / niijostainhetiparipikkubisseejokukäteheni noitui!

Kihtersuon kentällä jengimme tänään pelas / pienimmätkin täysillä kelas / Joutofutiskauden huipennus potkittiin / sekä herkkujakin naamaan hotkittiin..

Vuohen Putki

Yhtenä asfalttipallon makuisena aamuna
se tupsahti,
henkilökohtaisten jäsenten
huutava tarve
uudelleenorganisoitua,
keskihermoston kutina,
tanakka kokoustutina,
sisäelimiä riipivä ritinä.
Jalat, kädet ja pää radoillensa
väärä, tosi
hikosi putosi katosi
järki päätä särki
lepo nappi lepo ota epo
joku vauva
mölysi hölyn pölysi
siitepölysi katupölysi
Mitä jäi kun pöly laskeutui?
Uusi uljas organisaatio,
tapa toimia, maan tapa
ja ilman ja veden,
vuohenputken.

MetroKommari

Metroseksuaalisuus on yksi tämän päivän trendejä. En kuitenkaan tunnista sitä oikein omaksi jutukseni, vaikka David B loistava futaaja onkin..

Metroseksuaali vaihtaa ulkonäköä ja tyyliä kuin metro suuntaa. Suomalainen kommunismi puolestaan on tullut tunnetuksi siitä että se on vaihtanut organisoitumisen tapaa ja puolueen nimeä vähän väliä, niin ettei perässä meinannut pysyä, ainakaan villeimpinä vuosina. No, nythän SKP onkin marginalisoitunut, eli ei tainnut linja ihan kirkastua siinä organisoitumisrumbassa, eikä pysyä kirkkaana mielessä tavallisella kommarilla.

Voisiko siis nykypäivän perinnetietoista kommaria alkaa kutsua MetroKommariksi? Tottahan toki. Tehdään vallankumousta ja sitten taas ei tehdä vallankumousta...

Tämä ajatus tuli muuten päähäni yhtenä aamuna, kun metrossa kulkiessani selasin kommaristani sähköpostia, niinkuin melkein joka arkiaamu teen. Hyvällä syyllä minuakin voi siis kehua MetroKommariksi. Poliittinen linjanikin, jos sellaista nyt joku haluaa hakemalla hakea, vaihtuu ihan riittävän usein - niinkuin kunnon virkamiehellä kuuluukin...

YmpäristöRaportoinnista (rap)

Ympäristöraportoijan parhaat kaverit
on liikelaitosten vuosiraportit
tietoja antaa myös yyteevee
varsinkin jos kauniisti pyytelee
mallioppilas on hookooär
tietolähteeks kelpaa myös zoo ja vr
sossu ja terkekin petrailee
vaik megamegabisneksiä pyörittelee
pikkupikkuvirastoilta tietoo on vaikeeta saada
aina pitää lisäaikaa saada ja saada
no lehmäähän on kyllä ihan kiva lypsää
mut josain vaihees siitäkin tulee sikakypsää
kaupunginsihteeri painaa pian päälle
taittaja kadonnu taas heikolle jäälle
nyt ihan pakko kääriä on nää hihat
ja tsekkaa ihan kaikki synkät takapihat (joita riittää)
onnex frendejä löytyy sentäään tosi monta
se jeesaa raportoijaa vähän onnetonta
mut jutska kun lopulta valmistuu
siinä kato muutakin kun hinnat kallistuu
ansioton arvonnousu on muita varten
taidanpa tilata koko a'la carten
mut jos kerrankin oikeesti aattelen
oon velkaa teille vielä yhen kierroksen!

(esitetty Suomenlinnassa 06/08)

Vom Lumeton

Ilmastonmuutosta koskevat uutiset ovat kiihtyvällä tahdilla huolestuttavia. Tästä johtuu myös se, että ilmastomuutoksesta puhuminen saa aikaan torjuntareaktion monella tavallisella tatintallaajalla: mitä se minulle kuuluu - kunhan leipää riittää?

Ilmastonmuutosta koskevaan viestintään pitääkin kipeästi saada lisää monimuotoisuutta ja lisää kepeyttä.

Tyytyväisenä olenkin pannut merkille, että muutamat kaupungit ja julkkikset ovat huomanneet tämän ja ryhtyneet tuumasta toimeen.

Kaupunkien etunenässä on Tornio, joka on päättänyt vaihtaa nimensä Torinoksi. Pizzakulttuurin ihailun lisäksi taustalla on se, että ilmasto-olot lähestyvät hyvää tahtia Välimeren oloja. Kotikaupunkini Helsinki puolestaan on älynnyt uuden ilmaston tuomat mahdollisuudet, sillä englanninkielisissä markkinoinnissa kaupunki kutsuu itseään leikkisästi "Helsinki - Sinking Hell" (ok, vanha vitsi..).

Poliitikkojen etunenässä kulkee luonnollisesti ympäristöministeri Lehtomäki, joka on muuttanut nimensä Paula Sulamäeksi. Pääministeri puolestaan kommentoi nimenvaihdollansa hallituksen ilmastopolitiikan nykytilaa - uusi nimi on Matti Entinen.

Urheilijat eivät tahdo olla Pekkaa pahempia. Yhdistetyn hiihtäjä Anssi Koivuranta protestoi lajinsa tulevaisuutta vaihtamalla nimensä Anssi Koivurännäksi, ja Tanja Poutiainen haluaa itseään kutsuttavan jatkossa Tanja Satehiseksi. Entinen huippu-uimari Antti Kasvio taas kulkee nykyään nimellä Antti Kasvihuoneilmiö.

En aio jäädä seuraamaan sivusta tätä kehitystä. Virallisissa yhteyksissä minua voi kutsua tästedes nimellä Markus vom Lumeton. (vom=vaan on metsä)

TasaKevyinen Laji

Tässä äskettäin oli hiihdon MM-kisat. En seurannut niitä juuri lainkaan, mutta korviini sattui erään suomalaisen valmentajan haastattelu, jossa valmentaja kehui valmennettavaansa tasapainoisesta suorituksesta.

Varsinkin suomalaisten mieshiihtäjien yllättävä menestys kisoissa vahvisti käsitystä, että eipä taida kovin puhtaat jauhot olla Jauhojärvillä sun muilla pusseissansa. Mutta sinänsä toki aivan sama minulle, vetäköön mitä lystäävät ja hiihdelkööt miten huvittaa. En vaan usko, että sponsoreita jatkossakaan niin hirveästi tuo hiihto houkuttaa, taitaa olla vähän iltapuolen laji.. eikä pelkästään ilmastonmuutoksen takia.

Sitä vaan ihmettelen, että miten YLE jaksaa aina vaan urheiluruudussa pitää hiihtoa ykköslajina, tai ainakin ihan kärkipäässä. En ole nähnyt gallupeita aiheesta, mutta enpä usko että hiihto kovin ylhäällä lajien suosituimmuuslistalla nykypäivänä enää on. TV-lajinakin hiihto vetää tylsyydessään vertoja lähes formuloille.

Joten ehdottaisinkin, että hiihtovalmentajatkin tästä lähtien kehuisivat suojattejansa tasakevyistä suorituksista. Niin kevyt laji hiihto alkaa olla - siis kilpaurheilutasolla. Harrastuksena se on sentään ihan jees.

Asiat hoidossa?

Aamulla vein lapseni päivähoitoon, eli hän on nyt hoidossa. Kun kävelin töihinpäin, mietin että onko minulla asiat hoidossa. Tai missä määrin asiat on hoidossa.

Työni on sen luonteista, että kaikki asiat eivät aina ihan heti ole hoidossa. Tai jos olisivat, niin sitten ei enää olisi töitä. Se tietenkin olisi muuten mukavaa, mutta jostain pitää saada rahaa elääksensä.

Jotenkin sitä ihminen kuitenkin tavoittelee sitä, että asiat ovat edes suurimmaksi osaksi hoidossa. Tai jos mikään asia ei olisi hoidossa, sitä ei kestäisi.

Asioiden hoidossa olemisen optimi on varmaankin jossain siinä 70-90% paikkeilla. Aina pitää joitakin asioita olla ns. putkessa, joita hoitelee, mutta jotka eivät ole vielä IHAN hoidossa. Tai sitten sitä hoitelee osittain semmoisia isoja asioita, joita ei millään yksin edes voi loppuun asti hoidella.

Tästä kaikesta pähkäilystä tulenkin siihen lopputulemaan, että asioiden hoitoprosentti voisi olla yksi työhyvinvoinnin mittari. Joka viikon päätteeksi pitäisi listata asiat, jotka on hoitanut, ja ne jotka ovat jääneet hoitamatta. Jos hoidettuja on enemmän, ollaan plussalla eli työhyvinvointi kehittyy hyvään suuntaan. Jos päinvastoin, on syytä kääntyä esimiehen tai ammattiauttajan puoleen.

Työhyvinvoinnin lisäksi tämä voisi olla myös tulospalkkiomittari, sillä työhyvinvointihan tunnetusti vaikuttaa työn tuottavuuteen.

Joten ei muuta kuin uudet mittarit käyttöön!

HiiliNielu

Hiilijalanjäljen laskeminen on muodikasta. Kuulin, että Hesarin nettisivujen hiiliJJ-laskuria on käyttänyt jo 140000 tyyppiä. Olisipa ilmastonmuutoksen torjunta yhtä muodikasta...

Kahvipöydässä työkaveri letkautti, että on keskittynyt vime aikoina henkilökohtaisen hiilinielun kasvattamiseen ja osoitti keskivartaloansa. Hauska ajatus! Mitä enemmän mössöä naamaan, sitä enemmän taatusti myös hiiliyhdisteitä kertyy "varastoon"... Siis henkilökohtaiseen hiilitaseeseen pitäisi laskea myös hiilinielut eikä pelkkiä päästöjä.. Ja jos henkilökohtainen hiilipäästökauppa joskus saadaan aikaan, kuuminta hottia olisi hiilitablettien ostaminen, sillä nielemällä niitä tase kääntyisi heti plussalle... vai miten päin se meni..

No niin, malttia, malttia. Joka tapauksessa Hesarin laskurissakaan ei ole hiilinieluja otettu huomioon, olisivat ne sitten millaisia tahansa. Esimerkiksi rakentamalla puutalon voisi oikeasti tehdä pienen ilmastoteon.

Minäkin olen toki hiilijalanjälkeni laskenut, ja se oli jotain 6800 kg /vuosi. Nyt jään enää odottamaan kesää, ja sitä, että Hesari julkaisee iilijalanjälkilaskurin. Sen avulla voisi kätevästi arvioida, kuinka paljon iilimatoja rannnoilta jalkapohjiin kertyy, kun viettää x tuntia aikaa y tyyppisillä biitseillä.

SydänTalvi

Väittävät, että nyt on sydäntalvi. Miten niin, en mä ainakaan ole huomannut, että ihmiset olisivat yhtään sen sydämellisempiä nyt kuin alkutalvesta tai lopputalvesta. Päinvastoin, normaalia jäisempää palvelua saa esimerkiksi bussissa, kioskilla tai tekojääradalla. Kylmyys on tunkenut läpi koko yhteisön, myös länsi-Euroopassa ja esimerkiksi Lontoossa, missä lumen tulo on lamauttanut liikenteen.

Vai liittyykö se siihen, että tähän aikaan esiintyy normaalia enemmän sydän- ja verisuonitauteja?

Ainakin näin tipattoman tammikuun päättymisen jälkeen tuntuu, että monilla ihmisillä on menossa ennemmin maksatalvi kuin sydäntalvi. Tai ehkä jopa munuaistalvi. Meidän Vuokolla taas on menossa suolistotalvi, sen verran sitkeä mahatauti on päällä. Lähestulkoon suolisto-Karabah.

En oikein tykkää myöskään ydintalvi-termistä. Ei nykyaikana enää niin kylmiä talvia ole, että voisi verrata "oikeaan" ydintalveen.

Oli talvi mikä tahansa, niin nyt siitä pitää nauttia täysin siemauksin. Olen käynyt 3 päivän sisään 2 kertaa hiihtämässä - ekan kerran kahteen vuoteen! Säälin tulevia sukupolvia, jotka joutuvat etsimään lunta hiihtoputkista tai äärimmäisestä arktikasta (jos semmoista enää onkaan). Niin mukavaa Juha Miedon Sinapin jalanjäljilla kulkeminen on.

MehuHetki

Lasten mehuhetki
päättyi ikävästi
aikuiset alkoi leikkiä
maapallolla polttopalloa

Nukuin vanhempieni välissä
keskellä aikakauttani
KekkonenKekkonen
heräsin välillä itkuun
ja nukahdin uudestaaan

Iso musta enkeli
söi päivänsankarin
polttopallon jäljiltä tuli sitten
hiljaisempaa aikaa

Lapseni heräsi omassa sängyssään
kuumissaan, kummissaan
pää täynnä ajatuksia
se oli öinen mehuhetki,
keskellä lapsen aikakautta
siitä haluaisin tietää enemmän

VesiPääjohtaja

Kaikkihan tietävät, että ministeriöissä on valtiosihteereitä ja alivaltiosihteereitä, mutta ei ylivaltiosihteereitä. Mikähän logiikka siinä on? Ehkä tämä titteli on varattu Martti Ahtisaarelle tai Simo Frangenille, sitten kun jompikumpi jää eläkkeelle.

Sen sijaan tarkastajapuolella löytyy hienosti ylitarkastajia, tarkastajia ja apulaistarkastajia. Samoin virastoissa piisaa ylijohtajia, johtajia ja apulaisjohtajia sun muita pikkupomoja. Lisäksi on pääjohtajia ja varapääjohtajia, mutta miksi ihmeessä ei ylipääjohtajia ja alapääjohtajia? Tylsää.

No, jatketaanpa tittelilogiikan haarukointia. EU:n komissiossa on ympäristöpääosasto, jota johtaa ympäristöpääjohtaja, luonnollisesti. Osasto jakaantuu maa-, ilma- ja vesiosastoihin, ja on siellä jokunen muukin osasto. Tämä menee jo liian ilmeiseksi, sillä näiden osastojen pomojen tittelit ovat tietenkin maapääjohtaja, ilmapääjohtaja ja vesipääjohtaja. Oikeesti.

Olisi siinä meikäläisellä virkauran huipentuma, jos tohon viimeseen virkaan pääsisi.

Tykkään kyllä tavallaan nykyisestä ympäristötaloussuunnittelijan tittelistäkin, sillä tietääkseni olen ainoa tämän tittelin haltija Suomessa. Muuten, englanniksi voisin käyttää hupaisaa eco-eco-planner -nimikettä, jota ainakaan google ei tunne toista tapausta.

Isi Ajaa Autoa

Jälkikasvumme oppii kovaa vauhtia uusia sanoja ja lauseitakin kuuluu jo osaamisalueiseen. Perussanasto on jo aika vahva: pissa- ja kakkateemakin on laajentunut ja kattaa jo pippi-sanan täsmällisen käytön.

Erityisen ylpeä olen siitä, että kaupan makkarahyllyn kohdalla Vuokko toteaa iloisesti että "Isi syö makkaraa", ja vierailulla ollessamme iltateen parissa Vuokko kommentoi juomavalikoimaa sanomalla selkeästi "kalja".

Liikennesanosto on varsin monipuolinen: metro, juna ja bussi ovat peruskauraa. Yhtenä aamuna Vuokko yllätti heti ensimmäiseksi sanomalla "Vuokko ajaa mopolla ojaan". Hieman huolestuttavaa, mutta kovin ylpeä en osaa myöskään siitä, miten usein auton nähdessään saan kuulla Vuokolta että "Isi ajaa autoa". Vuokra-autolla on kyllä muutaman kerran lähiviikkoina ajettu, mutta ei se kovin yleistä kyllä ole.

No, lohduttaudun sillä ajatuksella, että saan kuulla nuo sanat juuri siksi, että se tapahtuu niin harvoin, ja "harvoin on herkkua", Vuokon mielestä.

KirjastonHoitajat

Meidän perheen naisiin on iskenyt kirjastovimma. Kummatkin haluavat isona ryhtyä kirjastonhoitajiksi.

Vuokko ei sitä ole vielä eksplisiittisesti sanonut, mutta sen näkee siitä innosta millä kirjat lähtevät hyllystä ja menevät uudessa järjesyksessä sinne takaisin. Myös kirjojen analysointi kuuluu Vuokon lempiharrastuksiin.

Vuokon äiti taas on jo pidempään ajatellut, että tutkijan työ ei olen niin vakaa ammatti että siitä kannattaisi loppuun asti pitää kiinni.

Sikäli ymmärrän heitä, että huolehtivaisina ihmisinä moinen hoiva-alan ammatti sopisi heille. Kirjastonhoitajan työssähän nykyään korostuu sairaiden kirjojen hoitaminen, sillä niiden osuus koko kirja-arsenaalista on selvästi kasvanut. Sairaiden kirjojen kärkipäätä ovat perinteisesti olleet poliitikkojen vaalikirjat ja muistelmat, mutta valikoimaan ovat liittyneet muun muassa urheilijoiden ja julkkisten tilitysopukset. Oma kategoriansa on henkisesti sairaiden kirjailijoiden tekeleet, pervot ja tervot ym. sellaiset.

Itse en ole suunnitellut ammatinvaihtoa, mutta käytyäni Kotkassa olen alkanut haikailla hauskemman nimisen asuinpaikan perään. Kotkasta kun löytyy mm. semmoisia paikkoja kuin Ämpyri ja Tiutiainen.

Ne voittavat Pyllymuron 6-0.